Pojan isän voittaa Suomen mestaruuden Torpan Pojissa 1960-luvun alussa. Vajaat kymmenen vuotta myöhemmin poika solmii ensimmäisen kerran koripallokenkiensä nauhat umpisolmuun Loimaan silloisen yhteiskoulun liikuntasalin alakerran pukuhuoneessa ja kiskoo niskaansa hikipaidan. Matka kohti isän viitoittamaa tietä on alkanut. Toki alavartalon peittona ovat myös shortsit.
Koripallo vie mukanaan. Ensin pelataan minipojissa, myöhemmin muutkin ikäluokat tulevat tutuiksi. Kymmenen vuotta ensimmäisten solmujen jälkeen kutsuu edustusjoukkue. Sen kanssa tahkotaan eri puolilla varsinaista Suomea. Yksi kohokohdista on Kupittaan urheiluhallissa pelattu alasarjojen matsi, jossa aikuisuuden kynnyksellä oleva miehenalku säkittää liki 30 pistettä.
Vuodet kuluvat. Matkaan mahtuu tyttöjoukkueen valmentaminen, erotuomaritehtävät sekä jossain vaiheessa myös edustusjoukkueen päävalmentajan tehtävät. Mottona on se, että joukkue on juuri niin hyvä kuin sen kuudes pelaaja.
Työtehtävät vievät aikuiseksi kasvaneen miehen Saviseudulta reilun vartin matkan päähän uudelle paikkakunnalle. Sitä ennen on tullut tahkottua Loimaan ohella Forssan seudulla ja Salossa. Nyt kutsuu Auranmaa.
Auranmaalla käynnistetään koripallotoiminta. Tehdään yhteistyötä loimaalaisten kanssa ja käydään muutamaan otteeseen aikaisempien vuosien tapaan Codan Cupissa Kööpenhaminassa. Sitten tulee muutto Kaarinaan. Sielläkin onneksi pelataan korista. Nykyiseltä nimeltään Ura Basket pelaa ykkösdivisioonaa. Loimaalla meno entisen kaltaista, joukkue palloilee edelleen alasarjoissa.
Pari vuotta myöhemmin alkaa tapahtua. Juha Valkamasta tulee Loimaan Korikonkareiden päävalmentaja, eikä aikaakaan kun joukkue nousee ykkösdivariin. Loppu on sitten historiaa.
Greg Gibson rekrytoidaan Korikonkareiden edustusjoukkueen valmentajaksi. Jos ensimmäisen kauden päätteeksi joukkue nousee kaikkien yllätykseksi Korisliigaan. Valtakunta haukkoo henkeään. Mitkä ihmeen korikonkarit?
Vuoden 2011 syksyllä Korikonkarit saa uuden nimen, kun raisiolaisyritys ymmärtää koripallon markkina-arvon, syntyy Nilan Bisons Loimaa. Brändin yhtenä tärkeimpänä tekijänä on kummisedäksi ryhtynyt urheilun monitoimivaikuttaja Aleksi Valavuori.
Runkosarjassa Nilan Bisons Loimaa sijoittuu sensaatiomaisesti toiseksi. Historiallisissa pudotuspeleissä Saviseudun lippulaiva passittaa ensin kesälomalle Lappeenrannan NMKY:n ja heti perään kaksi perättäistä Suomen mestaruutta voittaneen Tampereen Pyrinnön. Ratkaisevassa viidennessä pelissä hurmioitunut kotikatsomo osoittaa joukkueelle suosiotaan viimeistä kaksi minuuttia seisaaltaan.
Kauden 2011-2012 finaalissa biisonit saavat vastaansa Joensuun Katajan. Finaalisarja alkaa keskiviikkona 2. toukokuuta.
Tässä blogissa, matkalla kohti täyttä tuntemattomuutta, keskitytään finaalisarjaan ja sen aiheuttamiin tunnelmiin ja tuntemuksiin. Tarkoitus on elää sarja läpi hetki hetkeltä, tuntemus tuntemukselta aina hamaan ratkaisuun asti.
Olla yhtä henkisesti ja fyysisesti yhtä vahvoja kuin biisonit sekä mylviä omat tuntemukset kirjoitusten muodossa blogeihin. Tämän lisäksi palstalla analysoidaan Suomi-koriksen tilaa, kerrotaan korisuutisia, haastatellaan valmentajia, pelaajia sekö kannattajia, avataan valmennuskuvioita sekä palataan aika ajoin myös menneeseen. muistellaan aikoja, jolloin vain haaveiltiin Koriliigasta saatikka niiden finaaleista.
Huomenna keskiviikkona se alkaa. Korisliigafinaalisarja Joensuun Kataja vs. Nilan Bisons Loimaa. Pysykäähän mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti