Kirjoitin ennen toista, Loimaan liikuntahalilla pelattua miesten koriliigan finaalia ja paljastin, että Jeb Ivey, Nilan Bisons Loimaan pelin sielu ja ruummllistuma on kärsinyt vatsavaivoista. En tiedä, tiesikö vastaan tuleva Joensuun Kataja sitä ennen, mutta varmaan kirjoitukseni jälkeen tiesi. Elämä on objetaivisuudessaan tätä. Pyydän heti anteeksi.
Maanantaina biisonit hakivat toisen vierasvoiton Joensuusta, ja kuka hääri ykköshemmona kentällä, Ivey tietysti. Vatsatauti tai ruokamyrktyys, mikä lie, oli selätetty ja kippari johdatti joukkueen voittoon. Jälleen kerran viime hetkillä heitetyt vaparit veivät Biisnot jatkoalalle ja myöhemmin jatkoajalla voitttoon.
Myönnän. Epäilin Iveyn pelikuntoa tänäänkin. Mies on pelannut koko kauden liki täysiä minuutteja, mutta tänään se ei taaskaan näkynyt. Kuten Jarmo Laitinen analyysissään totesi, Greg Gibsonilla on monipuolinen ja hie joukkue valmennettavaan; se tarvitsee Iveyn. Zenon, Nuuitsen, Koiviston. McDaden, Jonesin ja lisäksi penkin. Vaikka pojat penkiltä eivät pudotuspeleissä ole hirveästi ole pelanneet, jokaiselle on ollut rooli joukkueessa, ellen ole väärässä.
Keskiviikkona Loimaalla juhlitaan kultaa torilla.Tai sitten ei, kuten sanoisi pessimisti, joka ei koskaan pety.
Minä en pessimisteihin usko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti